Joukkue

Wikipedia

Joukkue on ryhmistä koostuva sotilasjoukko. Joukkueen vanhanaikainen nimitys oli plutoona. Joukkueen miesvahvuus on yleensä noin 20–40 henkeä ja se koostuu yleensä 3–4 ryhmästä. Joukkuetta suurempi yksikkö, komppania koostuu puolestaan tavallisesti 3–4 joukkueesta. Rannikko-, kenttä- tai ilmatorjuntatykistössä saman suuruista joukkoa kutsutaan jaokseksi. Joukkueen vahvuista tulenjohtoyksikköä kutsutaan tulenjohtueeksi. Suomessa joukkuetta johtaa yleensä upseeri, tavallisimmin vänrikki tai luutnantti. Joukkueen varajohtaja on joukosta riippuen upseeri tai aliupseeri.

[muokkaa] Prikaati '05

Suomalaisen jääkärijoukkueen M05 kokoonpano on 3 upseeria, 5 aliupseeria ja 27 miestä, yhteensä 35 sotilasta. Joukkueeseen kuuluu:

• joukkueenjohtaja (upseeri)
• joukkueen varajohtaja (upseeri)
• lääkintämies
• taistelulähetti
• tulenjohtopartio, jossa tulenjohtaja (upseeri), tulenjohtoaliupseeri, tulenjohtomies (etäisyydenmittaaja) ja viestimies
• kolme jääkäriryhmää, joissa kussakin ryhmänjohtaja (aliupseeri) ja seitsemän taistelijaa, joista yksi on usein korpraali ja ryhmän varajohtaja ja yksi on ajoneuvon kuljettaja
• panssarintorjuntapartio, jossa partionjohtaja (aliupseeri) ja kaksi taistelijaa

Suomalaisen kranaatinheitinjoukkueen kokoonpano on 1 upseeri, 5 aliupseeria ja 23 miestä, yhteensä 29 sotilasta. Joukkueeseen kuuluu:

• joukkueenjohtaja (upseeri)
• ilmatorjuntakonekivääriampuja
• tasoryhmä, jossa laskija-aliupseeri (myös joukkueen varajohtaja), viestialiupseeri ja neljä viestimiestä
• kolme heitinryhmää, joissa kussakin ryhmänjohtaja (aliupseeri) ja kuusi heitinmiestä (suuntaaja, apusuuntaaja, lataaja, panostaja ja kaksi ammusmiestä, joista toinen on ryhmän ajoneuvon kuljettaja)

[muokkaa] Prikaati '90

Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta.

[muokkaa] Prikaati '80

Vuoden 1980 jalkaväkiprikaatin kiväärijoukkueessa oli 37 sotilasta. Joukkueenjohtajana oli upseeri, varajohtajana vanhempi aliupseeri, kersantti, taistelulähetti, lääkintämies sekä traktorinkuljettaja. Joukkue liikkui jalan, polkupyörillä tai maataloustraktorin peräkärryn lavalla. Tavoitteena oli kyetä liikkumaan noin 22 kg:n kenttävarustuksessa jalkamarssein noin 25 km ja polkupyörillä 120 km vuorokaudessa taistelukykyisenä.

Tämän lisäksi joukkueessa oli neljä kivääriryhmää, joiden vahvuus oli 1+7. Ryhmän viidennellä miehellä oli kevyt 7,62 mm:n konekivääri. Yleensä yhtä jalkaväkiryhmää voitiin vahvistaa sinkopartiolla, jolla oli SS 5 SS -kevytsinko. Joukkueelle voitiin osoittaa myös tulenjohtue.

Taktinen jako perustui nelijakoisuuteen, jossa neljä ryhmää olivat joukkue, neljä komppaniaa pataljoona ja neljä pataljoonaa prikaati kaikkine esikunta- ja huolto-osineen sekä tukevine osineen.

[muokkaa] Jalkaväkirykmentti

Suomalaisen jalkaväkirykmentin jalkaväkijoukkueen kokoonpano vuonna 1939 oli 1 upseeri, 5 aliupseeria ja 32 miestä, yhteensä 38 sotilasta. Joukkueeseen kuului:

• joukkueenjohtaja (yleensä vänrikki)
• joukkueen varajohtaja (yleensä kersantti)
• kaksi taistelulähettiä
• 2 pikakivääriryhmää, joissa molemmissa ryhmänjohtaja (yleensä alikersantti) ja kuusi taistelijaa
• 2 kivääriryhmää, joissa molemmissa ryhmänjohtaja (yleensä alikersantti) ja yhdeksän taistelijaa

Joukkueen puolustusasemaa kutsutaan tukikohdaksi. Tukikohta on osa komppanian puolustuskeskusta ja muodostuu ryhmien pesäkkeistä.

[muokkaa] Lähteet

• Puolustusvoimien julkaisuja; Ryhmänjohtajan opas, Joukkueen opas, KRH-opas II ja Jalkaväen ohjesääntö v. 1936

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.